Talo valmistui ajallaan.
Yläkerran ja lisäsiiven tapetit jäi liian arvokkaan näköisinä tulliin makaamaan. Lisäsiipi laitetaan vuokralle, eikä vielä ole tiedossa minkälaista liiketoimintaa siinä tullaan harjoittamaan. Yksi ylimääräinen seinäkin oli tullut mukaan, sille ei keksitty enää mitään käyttöä, joskus näinkin. Talon alakerran sininen väri ei oikein sovi tähän päivään, sitä vielä muutetaan ja kattoakin pitäisi vähän vaalentaa, muutenhan tuo on ihan talon näköinen.

Mutta mitä ihmiset nyt ovat mieltä projektista ja Alvari Aaltosen arkkitehtuurista.
Päätimme ottaa siitä selvää. Jututimme muutamia ohikulkijoita.

"Kauheaahan tämä on ollut, yhtä jyskettä ja pauketta koko joulun ajan, häpeällistä käytöstä.."

"Mielestäni oikein onnistunut, harvoin näkee noin tyylikkäitä varastorakennuksia .."

"En minä kyllä tiedä, jotenkin tuo väritys ei sovi tähän ympäristöön ollenkaan. Tuollaiset ikkunatkin, rikkaitten kotkotuksia taas .."

"Komeat ilotulitukset ne laittoi taivaalle viime yönä, nyt on katto ihan musta .."

Ohikulkijoiden kommentit eivät olleet kovin mairittelevia. Mitä sanoo projektia johtava remppa-reiska kommenteista.

"No, tuo nyt oli odotettavissa. Osasimme epäillä ettei Alvari vieläkään olisi suuren yleisön makuun", "Sitäkään ei osata arvostaa, että jyskettä ja pauketta kesti vain viikon päivät. Yleensähän näissä projekteissa menee kuukausia, olisiko se sitten ollut parempi?" .. 

"On se kumma kun mikään ei kelpaa .. "

tokaisee remppa-reiska vielä ja poistuu paikalta päätään puistellen.
Taisi siinä Reiskan käsikin heilahtaa ja jotain näytti lentävän eteiseen, josta kuului

"iiik" ja jota seurasi vielä lisäkiljaisu ".. uusi tapetti .."

ja kuului vielä korinaa ja kimeällä naisen äänellä vieno kuiskaus (saattoi se olla mieskin, lat.huom.)

".. saa sen paikattua .."

Hyvää ja iloista Uutta Vuotta kaikille!
Toivottavasti vuosi 2009 tuo monia mielenkiintoisia projekteja kaikkiin minipajoihin!

Tämä projekti päättyy nyt näiltä osin tähän, meikä rakentaja jatkaa taas koulun käyntiä, mutta palailee toki silloin tällöin talon pariinkin.

Asukkaille pitäisi järjestää jotain väliaikaista majoitusta, kun meni se ullakkohuonekin alta ;)

Sunnuntaina pidettiin lakisääteistä vapaapäivää.
Maanantaina paiskittiin talo, kattoa ja lisäsiipeä vaille valmiiksi.
Seuraavana aamuna koettiinkin sitten aikamoinen yllätys kun työmiehistä ei yksikään saapunut paikalle. Aluksi epäiltiin, että ovat menneet porukalla lakkoon. Päivän mittaan alkoi tulla selvyyttä epäselvyyteen. Joka jätkän ja likan selkään oli osunut noidan nuoli. Mistä lie niitä noitia joulun pyhinä. Virallisiin papereihin ja historian kirjoihin siltä päivältä jäi merkintä;

"Meillä oli vain yksi suuri huoli ja se oli Noidannuoli".

Iltapäivästä kaikki olivat tunnollisesti töissä, kuka missäkin maaten, jalat seinää vasten ylös nostettuina. Ei ollut varmaan toimittajallekaan helppoa laittaa harjoittelija kirjoittamaan tätä juttua .. jonkunhan on töitä tehtävä, kun ei aina voi leikkiä, tai lattialla maata.

Jos selkä suo, eikä kaikki juo, niin vuoden vaihteessa laitetaan katto pään päälle ja vietetään harjakaisia. Niinkuin on luvattukin.

Muistakaahan osallistua arvontaan. Arvontavoittoa ei heti ole saatavilla, jaksatte vaan kiltisti odottaa.

Piste,
terveisin latoja.

.. tää kuva taitaa olla siitä talosta jota ne rakentaa?
.. eihän siinä oo vielä listojakaan, höpsismiä!

Rakennustyömaalla on tänään paiskittu tauotta töitä ja se rupeaa jo näkymään työmiesten ja naistenkin olemuksessa. Huumori ei enää kuki samaan malliin kuin eilen. On ymmärrettävää, että kolme vuorokautta yhtäjaksoista työtä saa kenet tahansa uupumaan.

Eikö olisi hyvä pitää välillä taukoa? Luulisi, että vuorottelustakin olisi apua.

"Ei tänne ole tultu lepäilemään, meidän on tehtävä lujasti töitä, jos meinaamme pysyä aikataulussa". Toteaa remppa-reiska.

Talonhan on määrä olla valmis vuoden vaihteessa. Aluksi oli puhetta vain rakennuksen pystyttämisestä, nyt näyttää kuitenkin että sisustusta on jo tehty varsin pitkälle. Mistä tämä johtuu?

"No, meillähän on täällä myös naisia mukana" vastaa kylpyhuoneen laatoituksen parissa puuhasteleva laatoittaja, "tarkoitushan olikin aluksi vetää seiniin maalarin valkoinen. Miten tässä sitten näin pääsi käymään, sitä me olemme tässä pohtineet".

"Ei sillä etteikö nuo kreikasta saakka tuodut marmorit kauniita olisi" myhäilee muuan toinen haalaripukuinen.

Koko alakerta on jo tapetoitu. Eteistilan tapetti on itsensä Alvari Aaltosen suunnittelema, muut tapetit näyttävät uustuotannolta ja sitähän ne ovatkin. Katto on laudoitettuna varsin erikoinen, se saa pintaansa vielä ohuen kuultovalkoisen maalin. Ovien ja portaiden tammen sävyinen pinta antaa kauniin lämpimän tunnelman eteishalliin.

Ikkunoissa on Aaltoselle tyypilliset syvennykset, niillä hän haki sitä välimeren tuntua, johon oli tottunut lomaillessaan Kreetan maisemissa. Eteishallista on suora yhteys keittiöön.
Yläkerran oleskelutila on vielä koskematon.

"Emme ehtineet saada tapetteja ajoissa, ne valmistetaan Ranskan tapettivalmistamossa ja joulun pyhien takia toimitus viivästyi" kertoo remppa-reiska.

Yläkerrassa sijaitsee myös kylpyhuone. Laatoitus on tarkoitus laittaa myös toiselle seinälle, mutta vielä ei ole varmaa riittääkö marmori. Lisää on mahdollista saada vasta viikolla 3.

Yhteisellä päätöksellä, hommat jätetään tältä illalta ja huomenna jatketaan taas aamutuimaan.

Ihmeiden aika ei ole ohi! Alvari Aaltosen liki viikon kadoksissa olleet kokoamisohjeet ovat löytyneet!
Viime viikkoisen Aaltosen kenkätehtaan palon yhteydessä kadonneet, vuoden 1994 maailmannäyttelyyn suunnitellun talon kokoamisohjeet löytyivät tänään. Löydön teki pienen pojan yksinhuoltajaisä, ollessaan leikkimässä poikansa kanssa kenkätehtaan lähistöllä olleessa leikkipuistossa. Kuka, tai MIKÄ on kokoamisohjeet kätkenyt lasten leikkipuistoon ja MIKSI?

"Olin poikani kanssa laskettelemassa liukumäessä, kun takamukseeni tarttui jotain. Olin vähällä takertua liukumäen hyppyrin nokalle, niin tiukasti paperi liukumistani esti".

kertoi järkyttynyt isä.

"Onneksi poikani juuri silloin laski perääni ja pukkasi minut irti mäestä, tai mitenkähän se nyt meni, joka tapauksessa olen kiitollinen että pelastuin".

Näin järkyttäviin tapahtumiin olisi seuraamamme rakennusprojekti saattanut päättyä. Toisin kuitenkin kävi, onni olikin mukana onnettomuudessa. Kokoamisohjeet toimitettiin välittömästi museovirastoon tutkittavaksi ja siellä ne todettiin aidoiksi arkkitehti Alvari Aaltosen piirustuksiksi.

"Kyllä olisikin ollut hirvittävää, jos piirustuksia ei olisi löytynyt".

Kauhistelee järkytyksestä pikkuhiljaa toipuva minidesigntoimisto mustix'in rakennussuunnitteluyksiköstä vastaava remppa-reiska. Rakennustyöt viivästyivät tänään useita tunteja, koska kukaan rakennusmiehistä ei voinut tietää miten päin mikäkin seinä pitäisi laittaa.
Ilman kokoamisohjeitakin saatiin sentään jotain aikaiseksi.

"Porras- ja kaidepuut saimme petsattua ja sisäkatot pohjamaalattua"

toteaa muuan paikalla ollut rakennusmies.
Pientä takapakkia oli myös se, että Hong-Kongista tilatuista porraskaiteista osa oli pahasti vinossa.

Rakennusprojekti jatkuu taas huomenna. Ei voi kuin toivoa, että silloin kaikki sujuu suunnitelmien mukaan.

Tämän palstan lukijoilla on mahdollisuus seurata joulun välipäivien ajan, viisihenkisen perheen unelmatalon rakennusvaiheita. Pääsemme seuraamaan talon edistymistä aina tuonne vuoden 2009 vaihtumiseen saakka. Luvassa on siis mielenkiintoinen urakka ja uskomaton määrä työtunteja. Talon rakentamista johtaa joensuulaisen minidesigntoimisto mustix'in rakennussuunnitteluyksiköstä vastaava remppa-reiska. Suuresta haasteestaan hän kommentoi näin:

"Vaikka talon saaminen asuttavaan kuntoon näin lyhyessä ajassa tuntuukin lähes mahdottomalta, päätimme tarttua haasteeseen".

Kyseessä on Alvari Aaltosen alunperin itselleen suunnittelema hulppea linnamainen talo, jonka oli määrä toimia Aaltosen arkkitehtitoimiston taidon näytteenä ja samalla tietysti koko suomen edustajana, vuoden 1994 Sievin maailmannäyttelyssä. Sen aikaisen suomalaisen maun mukaan talo oli kuitenkin liian moderni ja se sai paljon vastustusta vanhoillisten arkkitehtien keskuudessa. Vastarinta oli niin suurta, että hankkeesta päätettiin lopulta luopua kokonaan. Ja kuten kaikki muistamme vuonna 1994 koko suomea koetelleen laman takia, maailmannäyttely siirtyi lopulta pidettäväksi New Yorkiin.

Minidesigntoimiston pääsuunnittelija ja luovajohtaja Sirpa Mustix pohtii

"On mielenkiintoista nähdä miten suomalaiset nyt ottavat vastaan Alvari Aaltosen arkkitehtuuria" ja jatkaa "Alvarihan suunnittelee alvariinsa, siis edelleenkin, ja on nyt saanut kansainvälistäkin mainetta minitaloillaan. Täysin Alvarin visioiden mukaan emme voi edetä, joudumme tekemään joitakin muutoksia mm. ulkorakenteisiin. Osa piirustuksista tuhoutui Aaltosen kenkätehtaan palossa viime viikolla, onneksi kenkätehtaalle ei käynyt kuinkaan, mutta Alvarin koko sen aikainen, 1900-luvun tuotanto kärsi pahoja vaurioita, mukaan lukien myös tämän talon piirustukset". 

Talon omistajaperhe on pohjanmaalta. Heille muutto uuteen taloon tulee olemaan suuri muutos, ovathan he tähän päivään asti joutuneet asustamaan varsin ahtaissa tiloissa.

Kurkistamme vielä perheen arkeen ennen rakennusprojektin alkua. Vierailimme pienessä ullakkohuoneistossa, jossa oli juuri jouluvalmistelut menossa.

"Kyllähän tämä on raskasta pienten lasten kanssa. Piparitkin täytyy paistaa alakerran vuokraemännän luona, suihkuakaan ei ole, toilettikin ulkona. Innolla odotamme uuden kodin valmistumista" huokaisee isäntä.

Minisuunnittelijoiden raamattua "Hienoimmat nukkekotini, Jarinkulman baarista Tsaarinajan huoneeseen" (julk.2008, kustannusosakeyhtiö Nemo) selaileva äiti kertoo

"olen saanut paljon ideoita Eija Sirjosen kirjasta, hänen kaunis muotokielensä puhuttelee minua. On hieno asia, että minisuunnittelutoimiston johtaja Sirpa Mustix antaa meidän osallistua sisustussuunnitteluun. Onhan oman viihtyvyytemme kannalta tärkeää, että talosta tulee omistajiensa näköinen, Alvarin suunnitelmaa tietysti kunnioittaen".

"Toivottavasti se valmistuu ajoissa" huutavat lapset yhteen ääneen.

Sitähän me toivomme kaikki, nyt eikun hihat heilumaan, lähtölaskenta on jo alkanut.

---

Lukijoilla on mahdollisuus osallistua kommentoimalla rakennuspuuhien etenemistä.

Kuvat perheen pienestä ullakkohuoneistosta.

Kauhistus kun tämän päivän lehdessä oli ilmoitus, että paikallisessa halpakaupassa olisi myynnissä iso nukkekoti .. ei auttanut kuin kiiruusti pukeutua ja lähteä nukkekodin ostoon .. läksyjen teko siirtyi taas.
En tiedä oliko 79 euron nukkekoti halpa vai mikä, mutta ostettava se oli ja vielä lisäksi kalusteita.

Nukkekoti on lujarakenteinen ja muutenkin ihan kiva ja ISO. Ette arvaa miten himottaisi ruveta rakennuspuuhiin, mutta oikeen kun yritän viisaasti ajatella, niin kyllä kai tapetointi ja sisämaalaus kannattaisi kuitenkin ensin tehdä, eikö vain? Ulkomaalaus, -ikkunat ja -ovet ei ehkä ole ihan sitä mitä haluaisin, mutta niitä voi muokkailla myöhemminkin. Sisäportaissa muutama kaidepuu on vinossa ja ne taidan suoristaa.

Kalusteet on sitä peruskamaa, mutta yllätän laadukkaat, ihan on toista kuin Lidlin vastaavat.

Eli varsin mukava synttärilahja itselleni ;o)
.. ja siitähän tuli mieleen etten ole muistanut paketoida seuraavien synttäriswapilaisten lahjoja ...
.. ja huomennahan saa jo avata ensimmäisen joulukalenteripaketin, minun parina on Päivi ja kalenteri on jo tullut perille. Voipi olla etten kaikkia luukkuja ehdi päivittäin kuvata ja tänne näytille laittaa, yritän sitten esitellä useamman kerrallaan.